kaksoiskuva

Kaksoiskuva, eli diplopia, tarkoittaa tilaa, jossa samaan kohteeseen nähdään kaksi kuvaa. Se voi olla yksisilmäinen (monocular) tai kahden silmän diplopia (binocular). Yksisilmäinen diplopia säilyy, kun toinen silmä peitetään; binokulaarinen diplopia katoaa, kun jokin silmistä peitetään. Diplopia voi olla äkillinen tai kehittyä hitaasti, ja siihen liittyy usein näön yllätyksellinen epätasapaino.

Syyt ja tyypit. Yksisilmäinen diplopia johtuu yleensä reflaktio- tai optisista ongelmista, kuten refraktiovirheistä, kaihesta tai sarveiskalvon epämuodostumista. Kahden silmän diplopia johtuu silmien lihasliikkeiden tai osoittamisen estymisestä: strabismus, silmämunan hermojen vauriot (kolmas, neljäs tai kuudes kallonhermo), kilpirauhasen sairaudet, myasthenia gravis, trauma tai aivoperäiset syyt. Myös aivorungon tai aivokuoren sairaudet voivat aiheuttaa diplopiaa.

Diagnoosi. Lääkärin arvioon sisältyy näön tarkkaileminen, refraktion tutkimus sekä peittotesti ja tähtäystesti silmien liikkuvuuden arvioimiseksi. Silmälääkäri voi tehdä lisätestejä, kuten laajennettu funduskartoitus, silmäliikkeitä mittaavia kokeita ja tarvittaessa kuvantamista (MRI tai CT) sekä verikokeita epäillystä neurologisesta tai systeemisestä taustasta.

Hoito. Hoito räätälöidään syyn mukaan. Yksisilmäinen diplopia korjataan usein refraktiovirheen tai kaihin hoidon avulla. Binokulaarinen diplopia voidaan korjata prisma- tai erikoissilmälaseilla, silmäliikkeiden kuntoutuksella tai kirurgisesti strabismiin. Ongelman taustalla olevan sairauden hoito on keskeistä (esim. kilpirauhanen hallinta, myasthenia gravis). Äkillinen, vaikea tai neuroyllinen diplopia vaatii aina kiireellistä arviota.