kaarihitsausmenetelmissä

Kaarihitsausmenetelmät ovat joukko metallinliitosprosesseja, joissa käytetään sähköistä kaarta metallin sulattamiseen ja yhdistämiseen. Kaari syntyy kahden sähköä johtavan kappaleen, tyypillisesti elektrodin ja työkappaleen, välillä, kun niiden välinen ilmarako ionisoituu sähkövirran ansiosta. Tämä korkea lämpötila sulattaa metallin, jolloin saadaan aikaan vahva liitos jäähdyttyään.

Yleisimpiä kaarihitsausmenetelmiä ovat suojakaasuhitsaus (MIG/MAG) ja puikkohitsaus (MMA). Suojakaasuhitsauksessa käytetään jatkuvasti syötettävää metallilankaa elektrodina, ja sulanutta metallia sekä hitsausaluetta suojaa inertti tai aktiivinen suojakaasu. Tämä menetelmä soveltuu hyvin monenlaisille metalleille ja eri paksuisille kappaleille, ja se on tehokas ja tuottava. Puikkohitsauksessa puolestaan käytetään päällystettyä metallipuikkoa, jonka päällyste sulaessaan muodostaa suojaavan kuonan ja suojakaasun. Puikkohitsaus on monipuolinen ja edullinen menetelmä, joka soveltuu erityisesti ulkona ja vaihtelevissa olosuhteissa tehtäviin hitsauksiin.

Muita kaarihitsausmenetelmiä ovat esimerkiksi volframi-inerttikaasuhitsaus (TIG), jossa käytetään sulamatonta volframielektrodia ja erillistä täytelankaa, sekä erilaiset puoliksi automaattiset ja automaattiset menetelmät, kuten hitsauspalkkihitsaus. Kaarihitsausmenetelmien valintaan vaikuttavat hitsattavan materiaalin tyyppi, kappaleen paksuus, haluttu sauman laatu, työskentelyolosuhteet ja taloudelliset tekijät. Kaarihitsaus on laajasti käytetty teollisuudessa, rakentamisessa ja korjaustöissä sen luotettavuuden ja monipuolisuuden vuoksi.