käyttöliittymäkerroksesta

Käyttöliittymäkerros (usein kutsutaan UI-kerrokseksi) on ohjelmistojärjestelmän osa, joka vastaa vuorovaikutuksesta käyttäjän kanssa. Se toimii presentaatio- ja käyttöliittymälogiikan tasolla ja on eriytetty liiketoimintalogiikasta sekä datankerroksesta. Tämän kerroksen tehtävänä on vastaanottaa käyttäjän syöttö, esittää tietoja ja välittää ne sovelluksen liiketoimintalogiikalle sekä palauttaa lopuksi tulokset näytölle.

UI-kerros tarjoaa käyttöliittymän komponentit, näkymät, ohjaimet tai mallinäkemyksen mukaan riippuen arkkitehtuuriin (MVC, MVP, MVVM). Sen tarkoituksena on tarjota käyttäjäystävällinen, saavutettava ja responsiivinen kokemus. Kerros voi sisältää tilanhallinnan, syötteiden validoinnin ja data-bindauksen sekä kutsut sovelluspalveluihin tai liiketoimintalogiikkaan.

Se muodostaa rajapinnan käyttäjältä tuleville tapahtumille ja ulkoisille palveluille, mutta liiketoimintalogiikka ja tiedon käsittely toteutetaan sen alapuolella datakerroksessa ja domain-kerroksessa. UI-kerroksen suunnittelussa korostuvat erillisyys logiikasta, testattavuus ja käytettävyys. Mallien valinta (MVC, MVP, MVVM) vaikuttaa siihen, miten näkymät, tilat ja logiikka jaetaan.

Esimerkkejä teknologiasta: web-käyttöliittymät (React, Angular, Vue), mobiili (SwiftUI, Jetpack Compose), työpöytä (WPF, Electron). Lisäksi keskeistä on saavutettavuus, lokalisaatio ja visuaalinen johdonmukaisuus sekä turvallisuuteen liittyvät rajoitukset, kuten client-side-validointi yhdessä palvelinpuolen tarkistusten kanssa.

Hyvä käytäntö on suunnitella uudelleenkäytettäviä komponentteja ja pitää UI-koodi pienimuotoisena, testattavana ja rooliperusteisesti modularisoituna. Tämä helpottaa muutoksia käyttöliittymään ilman, että liiketoimintalogiikkaa kosketetaan.