jännitevahvistintyyppien

Jännitevahvistintyypit viittaavat erilaisiin piirikonfiguraatioihin, joita käytetään kasvattamaan sähköistä jännitesignaalia. Yleisimpiä tyyppejä ovat yhteisemitteri-, yhteiskollektori- ja yhteiskanta-vahvistimet bipolaaritransistoreilla. Yhteisemitterivahvistin tarjoaa korkean jännitevahvistuksen ja hyvän tulon- ja lähtöimpedanssin. Yhteiskollektorivahvistin, joka tunnetaan myös emitteriseuraajana, tarjoaa matalan lähtöimpedanssin ja suuren virranvahvistuksen, mutta sen jännitevahvistus on lähellä yhtä. Yhteiskantavahvistin puolestaan tarjoaa erittäin korkean tulonimpedanssin ja matalan lähtöimpedanssin, ja sitä käytetään usein bufferoinnissa.

Käyttämällä kenttäefektitransistoreita (FET) vastaavat konfiguraatiot ovat yhteislähde, yhteisvaluma ja yhteishila. Yhteislähdevahvistin on FET-vastine yhteisemitterivahvistimelle ja tarjoaa jännitevahvistuksen. Yhteisvalumavahvistin, eli lähdeseuranta, vastaa yhteiskollektorivahvistinta tarjoten matalan lähtöimpedanssin. Yhteishilavahvistin vastaa yhteiskantavahvistinta korkealla tulonimpedanssilla.

Lisäksi on olemassa differentiaalivahvistimia, jotka vahvistavat kahden tulosignaalin välistä eroa, ja operationaalivahvistimia (op-amp), jotka ovat korkean vahvistuksen vahvistimia, joita voidaan konfiguroida moniin eri käyttötarkoituksiin erilaisilla takaisinkytkentätekniikoilla. Vahvistintyypin valinta riippuu sovelluksen vaatimuksista, kuten tarvittavasta vahvistuksesta, impedanssivaatimuksista ja käytettävissä olevasta signaalilähteestä.

---