jälkiraportointia

Jälkiraportointi on raportointi, joka tehdään tapahtuman, projektin tai muun toimintajakson jälkeen. Siinä kerätään ja tiivistetään tapahtuneen taustatiedot, tulokset, poikkeamat sekä opit, ja muodostetaan johtopäätökset sekä suositukset tulevaa toimintaa varten. Jälkiraportointia käytetään monilla aloilla, kuten journalismissa, projektinhallinnassa, ohjelmistokehityksessä sekä turvallisuus- ja onnettomuustilanteiden jälkianalyyseissä. Tavoitteena on parantaa oppimista, tukea päätöksentekoa ja varmistaa vastuullinen toiminta.

Tyypillisesti jälkiraportti sisältää tavoitteet ja kuvaus tapahtumasta tai projektista, käytetyt menetelmät tai viitekehyksen, saavutetut tulokset sekä poikkeamat suunnitelmiin nähden, sekä riski- ja vaikutusarvioinnin. Lisäksi siinä kartoitetaan opit, parannusehdotukset ja konkreettiset toimeenpanosuunnitelmat sekä vastuuhenkilöt ja vastuut. Lopuksi tiedotetaan kustannuksista, aikataulun toteutumisesta ja seuraavista askeleista. Raportti voidaan laatia ennen virallisen hyväksynnän hakemista, mutta sen on oltava selkeä, puolueeton ja oikea-aikainen.

Jälkiraportoinnin prosessi vaihtelee organisaation mukaan, mutta se noudattaa usein samanlaista kaavaa: määrittely, tietojen keruu, analyysi, laadinta, hyväksyntä, jakelu ja seurantatoimet. Menettelyä ohjaa usein sisäiset standardit ja laadunvarmistuksen periaatteet. Puutteiden välttämiseksi raportti tulisi laatia opiksi, ei syytöksiä varten. Esimerkkejä käyttökohteista ovat journalismi, projektinhallinta sekä turvallisuus- ja onnettomuustilanteiden jälkianalyysit.