itsereflektiivisessä

Itsereflektiivisessä on termi, jota käytetään kielitieteessä kuvaamaan itsereflektiivisiä rakenteita, joissa toiminta kohdistuu takaisin subjektin itseensä. Tällaiset rakenteet perustuvat refleksiiviseen pronominiin, yleensä muodossa itse tai itsensä, ja ne ilmaisevat, että subjekti sekä tekee että kokee teon vaikutuksen itsessään.

Merkitys ja toiminta: Itsereflektiiviset lauseet korostavat tai ilmentävät subjektin itsensä osallistumista tai koskettamista. Niillä voidaan eriyttää yksinkertaisesta aktiivilauseesta se semanttinen vivahde, jossa toiminnan kohde ja subjekti ovat sama henkilö tai entiteetti. Esimerkiksi lauseessa Hän pesi itsensä jokin tilanne tai konteksti voi korostaa henkilökohtaista kokemusta, ruumiillista puhdistautumista tai itsetuntemuksen kohdentumista.

Rakenne ja ilmentyminen: Itsereflektiivisissä lauseissa refleksiivinen pronomini toimii usein objektiivina tai osana predikaattia. Suomen kielessä käytetään muotoja kuten itsensä, itselleen tai yksinkertaisesti itseä korostavissa rakennelmissa. Tarkoituksena on tuoda esille, että subjekti tekee teon, joka vaikuttaa suoraan siihen itseensä.

Käyttö ja valinnat: Itsereflektiivisiä rakenteita esiintyy yleisesti transitiivisissa lauseissa, joissa toiminta voidaan nähdä koskettavan subjektia. Ne voivat ilmetä sekä arkisessa puheessa että kirjallisemmassa ilmaisussa, usein korostaen henkilökohtaista vastuun tai kokemuksen kokemista.

Vertailu: Itsereflektiivinen rakentuminen voidaan erottaa esimerkiksi vahvistetuista korostus-/refleksiivisista rakenteista sekä toisenilmaisuiden refleksivisyydestä (reciprocity). Se tarjoaa keinon ilmaista subjektiin kohdistuvaa vaikutusta ilman ulkoista kohdetta.