inhumanisuus

Inhumanisuus tarkoittaa inhimillisyyden vastakohtaa: käsitystä tai käytäntöjä, jotka osoittavat suurta välinpitämättömyyttä tai suoranaista julmuutta ihmisarvoa kohtaan. Se voi ilmetä sekä yksittäisissä teoissa, kuten kidutuksessa tai väkivallassa, että laajoissa rakenteissa, joissa perusoikeuksia loukataan tai ihmisryhmiä alennetaan.

Sana muodostuu adjektiivista inhimillinen ja -isuus-päätteestä. Se kuvaa epäinhimillisiä käytäntöjä, asenteita tai tiloja ja käytetään puhekielessä sekä akateemisessa keskustelussa vastakohtana ihmisarvon kunnioittamiselle ja ihmisyydelle.

Lainsäädännöllisesti inhimillinen kohtelu kuuluu useiden kansainvälisten ihmisoikeus- ja humanitaarisen oikeuden normien piiriin. Kidutus, julmuus ja epäinhimillinen kohtelu ovat yleisesti kiellettyjä, ja rikkomukset voivat johtaa vastuuseen sekä yksilöiden että valtion tasolla.

Sosiaali- ja kulttuuripsykologiassa dehumanisaatio tarkoittaa prosessia, jossa toinen ryhmä nähdään vähempiarvoisena, mikä helpottaa väkivallan oikeuttamista. Historiallisesti inhumanisuus on liitetty esimerkiksi orjuuteen, kolonialismiin sekä totalitaarisiin järjestelmiin. Turva ja ehkäisy edellyttävät sekä yksilöllistä vastuuta että rakenteellisia toimia, jotka vahvistavat ihmisarvon kunnioittamisen.