imeytymistä

Imeytymistä tarkoitetaan prosessia, jossa aine siirtyy ulkopuolisesta ympäristöstä biologisen esteen tai materials rajapinnan läpi sisälle ja tulee osaksi kehon nesteitä, kudoksia tai toiseen materiaaliin. Termiä käytetään sekä biologisissa että teknisissä yhteyksissä.

Biologinen imeytyminen liittyy usein ruoansulatuskanavan toimintaan. Ohutsuolessa hajotetut ravintoaineet, kuten glukoosi, aminohapot ja rasvat, siirtyvät limakalvon soluihin ja edelleen verenkiertoon tai lymfiin. Siirtymät voivat tapahtua passiivisena diffuusiona, helpotettuna diffuusiona tai aktiivisena kuljetuksena transporterien avulla. Ohutsuolessa imeytyy myös suurin osa vedestä ja elektrolyytteistä, ja rasvat imeytyvät rasvojen muodon, kuten bileiden muodostamien mikselien, kautta.

Iho ja limakalvat voivat myös imeyttää aineita, mutta tämä on rajoitetumpaa. Lipofiiliset, pienet molekyylit voivat läpäistä sarveiskerroksen, kun taas suuremmat tai vesiliukoiset aineet kulkeutuvat yleensä vähemmän tehokkaasti. Imeytymiseen vaikuttavat molekyylin koko, lipofiliys, muotoilu ja kosketusaika sekä ihon kunto.

Imeytyminen voi tapahtua myös materiaaleissa ja ympäristössä. Nesteiden tai kaasujen siirtyminen huokoiseen materiaaliin riippuu porosityydestä, pinta-alasta, kosteudesta sekä ajasta, ja sitä voidaan kuvailla diffuusion ja kapillaaristen voimasuhteiden avulla.

Lääkkeiden ja bioteknologisten tuotteiden kontekstissa imeytyminen määrittää bioavailabiliteetin: reitit kuten suun kautta, ihon kautta, hengitysteiden kautta tai injektiot vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti ja kuinka paljon ainetta pääsee verenkiertoon.