idiopaattiseen

Idiopaattinen on lääketieteellinen adjektiivi, joka tarkoittaa tilaa tai sairautta, jonka aiheuttaja eli etiologia on tuntematon. Sanaa käytetään kuvaamaan sairauksia tai oirekuvia, joiden etsiminen ja poissulkeminen ei ole johtanut selville syille nykyisellä tiedollisella tasolla. Idiopaattiseen tilaan viittaavat ilmaukset ovat yleisiä lääketieteen ja tutkimuksen tekstissä, esimerkiksi puhuttaessa tilan luonteesta ilman selvää alkuperää.

Etymologia: sana juontuu kreikankielisistä sanoista idios, joka tarkoittaa omaa tai yksilöllistä, sekä pathos, tarkoittaen sairautta. Suomen kielen -inen-päätteinen muoto muodostaa adjektiivin, jonka taivutuslausekkeita käytetään yhdessä muiden sanaluokkien kanssa.

Käyttö lääketieteessä: Idiopaattinen tarkoittaa, että kattava etiologista tutkimuskehystä vasten sairauden syy ei ole selvitetty. Tällöin pyritään erottamaan idiopaattiset sairaudet muista, tunnetuilla syillä (kuten iatrogeeniset, postinfektiiviset tai autoimmunologisesti johdetut tilat). Idiopaattisuus ei itsessään osoita hoitamattomuutta, vaan heijastaa nykyistä ennalta arvaamattomuutta etiologiassa.

Käytännön huomioita: diagnoosi voi joissain tapauksissa muuttua, jos uutta näyttöä löytyy ja syy voidaan jälkikäteen todeta. Idiopaattinen luonne korostuu erityisesti tutkimusyhteyksissä, joissa etiologian selvittäminen on rajallista tai monimutkaista. Sillä on merkitystä hoitostrategioissa ja potilaan prognostisessa suunnittelussa.

Esimerkiksi idiopaattisia muotoja voidaan kuulla eri lääketieteen osa-alueilla, joissa syyn määrittäminen on epävarmaa; termi viittaa aina etiologian tuntemattomuuteen nykyisen tiedon valossa.