häiritsevästä

Häiritsevä on suomen kielen presenttipartisiippiin -va/-vä -taivutettu adjektiivinen muoto, joka tarkoittaa 'joka aiheuttaa häiriötä tai ärtymystä'. Se muodostuu verbistä häiritä (to disturb, to bother) ja käytetään kuvaamaan jotakin, joka häiritsee, kiusaa tai ottaa yhteyden katkeamalla.

Häiritsevää voi käyttää sekä attribuuttisesti että predikatiivisesti. Attribuutiivisesti se taipuu nounin mukaan: häiritsevä melu, häiritsevä käytös, häiritsevä havainto. Predikatiivisesti: Melu oli häiritsevä. Adj- tai participiivilauseissa sitä taivutetaan kuten tavallista adjektiivia, joten se saa kielteisessä, monikossa ja eri kasusissa oikeat pääteet. Esimerkiksi elatiivissa muodostuu muoto häiritsevästä, kuten häiritsevästä melusta "from the disturbing noise".

Käyttö ja sävy voivat vaihdella kontekstin mukaan. Häiritsevä voi viitata sekä käytännön vaikutukseen (melu, valot, ruuhkan aiheuttama tontti) että käyttäytymiseen (häiritsevä käytös). Sillä on neutraali kuvaileva funktio, mutta se kantaa yleensä negatiivista konnotaatiota, kun halutaan korostaa tilan tai tilanteen häiritsevyyttä.

Esimerkit: "Häiritsevä melu piti minut hereillä." "Kouluissa huomautettiin häiritsevästä käyttäytymisestä." "Laitteen häiritsevä äänitaso voi häiritä oppilaita."

Häiritsevä on yleiskäyttöinen tutkimus- ja yleiskielinen termi kuvauksessa, jonka tarkoituksena on määritellä jotain, mikä häiritsee ihmisten keskittymistä, mukavuutta tai rauhaa.