hiilivetyä

Hiilivedyt ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka koostuvat pelkästään hiili- ja vetyatomeista. Niiden kemiallinen rakenne voi olla lineaarinen tai renkaallinen, ja ne voivat muodostua sekä pienistä molekyyleistä kuten metaanista että suuremmista, monimutkaisemmista molekyyleistä. Hiilivedyt voivat esiintyä nestemäisinä, kaasumaisina tai kiinteinä aineina riippuen rakenteesta ja lämpötilasta.

Hiilivedyt jaotellaan usein alifaattisiin ja aromaattisiin. Alifaattiset koostuvat ei-renkaallisista rakenteista ja niiden sidosten tyyppi vaihtelee: yksinkertaiset sidokset (alkaanit), kaksois- ja kolmoissidokset (alkaanit ja alkyneet sekä alkyynit) sekä aromaattiset hiilivedyt muodostavat renkaallisia rakenneosia, kuten bentseeni. Näillä ryhmillä on erilaiset kemialliset ominaisuudet sekä käyttömahdollisuudet.

Tuotanto ja käyttö perustuvat öljyn ja maakaasun jalostukseen. Hiilivedyksiä käytetään pääasiassa polttoaineina kuten bensiini, diesel ja kaasut sekä raaka-aineina kemianteollisuudelle, esimerkiksi muoveille, liuottimille ja monille muille tuotteille. Prosessit kuten krakkaus ja reforming muokkaavat hiilivetyjen rakennetta asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Ominaisuudet vaihtelevat tehokkaasti molekyylikoon ja rakenteen mukaan. Useimmat hiilivedyt ovat epäpolaarisia ja liukenevat huonosti veteen, mutta ovat usein helposti haihtuvia. Palamisreaktio on energianlähde, ja suuremmat hiilivedyt voivat tarjota enemmän energiaa mutta olla vähemmän nesteytettävissä. Ympäristövaikutuksissa tosin poltto aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä sekä epäpuhtauksia; joidenkin hiilivetyjen, kuten PAH-yhdisteiden ja bentseenin, terveydelliset riskit ovat erilaisia ja ne voivat olla säädeltyjä.