hermopaineet

Hermopaineet ovat tiloja, joissa jokin hermo joutuu mekaaniseen paineeseen tai puristukseen. Tämä paine voi aiheuttaa kipua, polttavaa tai sähköistä tuntemusta sekä puutumista tai heikkoutta hermon jakelualueella. Hermopaineet kuuluvat puristukseen liittyviin neuropatioihin, eli entrapment-tyyppisiin vaivoihin, ja ne voivat koskea sekä ääreishermoja että radikulaarisia alueita.

Syyt hermopaineisiin vaihtelevat. Yleisiä on hermon puristus paikallisissa puristuskanavissa, kuten käden ranteessa (carpal tunnel -syndrooma), kyynärpääalueella (ulnar-nervin puristus) tai nilkan alueella (tarsal tunnel). Lisäksi hermojuuren puristus, kasvain, turvotus, arpeutuneet haavat tai tulehdukselliset tilat sekä diabetekseen liittyvä neuropatia voivat johtaa hermopaineisiin. Oireet riippuvat puristetun hermon alueesta, ja ne voivat sisältää kipua, puutumista, pistelyä sekä liikkeen suorittamisen vaikeutta.

Diagnoosi perustuu oireisiin, neurologiseen tutkimukseen ja hermon toimintaa mittaavi tutkimuksiin. Emg- ja nerve conduction studies (tarvittaessa) auttavat paikantamaan puristuspaikan ja arvioimaan vaurion vakavuuden. Lisäksi käytetään kuvantamistapoja, kuten ultraääntä tai MRI:tä, tarvittaessa syyn selvittämiseksi.

Hoito riippuu syystä ja oireiden vakavuudesta. Conservatiivisia keinoja ovat lepo, käytön rajoittaminen, tukien käyttö, fysioterapia sekä tulehduskipulääkkeet tai neuropatiaan sopivat lääkkeet (esim. duloksetiini, gabapentinoidit). Injektiokäytännöt (kuten kortisonipistokset) voivat lievittää oireita. Jos puristus on toistuva tai voimakas ja konservatiivinen hoito ei riitä, voidaan harkita kirurgista vapautusta kyseessä olevassa puristuskanavassa.

Ennuste riippuu puristuksen kestosta ja taustalla olevasta syystä; aikainen hoito parantaa paluumenetystä. Ennaltaehkäisyä ovat ergonomiset muutokset, tauot liikkeissä ja riskitekijöiden hallinta.