heilahteluja

Heilahteluja on heilahtelun monikko. Se on suomalainen neutraali termi, jolla tarkoitetaan liikkeitä, heilumisia tai värähtelyitä sekä fyysisessä että ei-fyysisessä merkityksessä. Fyysisessä merkityksessä heilahteluja voivat olla mastin tai oksien heiluminen tuulen vaikutuksesta tai rakennuksen vapina maanjäristyksen tai kovan tuulen aikana. Epäfyysisessä merkityksessä termi viittaa toistuvaan tai epäsäännölliseen vaihteluun, kuten hintojen, sään, mielipiteiden tai mielialan vaihteluihin.

Sana juontuu verbeistä heilua ja heilahdella sekä -elu-suffixista. Sanaa käytetään neutraalissa kirjoitetussa ilmaisussa, kuten uutisoinnissa, tieteessä ja analyysissä, kun halutaan kuvata havaittavissa olevia, mutta ei äärimmäisiä vaihteluita.

Esimerkkejä: Viime vuosina markkinoilla on ollut heilahteluja ylöspäin ja alaspäin. Ilmastossa esiintyy päivittäisiä heilahteluja lämpötiloissa. Mielialan heilahteluja on havaittu stressin vuoksi.