haplonttisesta

Haplonttinen elämänkierto on elämänkiertotapa, jossa suurin osa yksilöistä on haploidi. Diploidinen vaihe on rajoitettu zygotiin, joka syntyy fertilisaation tuloksena ja käy käytännössä välittömästi meiosiksen läpi tuottaen haploideja itiöitä tai sukusoluja. Näin haploidinen vaihe on pääasiallisena, monisoluisena elämänmuotona, ja diploidi esiintyy vain lyhytaikaisena zygottina.

Keskeistä haplonttisessa kiertossa on, että haploidinen yksilö tuottaa sukusoluja mitoosin avulla. Hedelmöitys yhdistää kaksi haploidia tumaa, jolloin muodostuu diploidinen zygot, joka käy läpi meioosin tuottaen uusia haploideja soluja. Näin syntyvät itiöt tai muut haploidiset jälkeläiset germinaatiota varten. Monissa haplonttisissa eliölajeissa tämä kierto voi johtaa multiceellulaariseen haploidiseen kasvun- ja lisääntymisvaiheeseen, vaikka diploidi on olemassa zygotin muodossa.

Usein haplonttista kiertoa esiintyy sienissä ja yhdessä joissakin levä- sekä alkueliöryhmissä. Sienillä zygotit muodostavat itiöitä meioosin kautta, mikä tuottaa haploideja itiöitä, joista kehittyy uusia haploideja aikuisia yksilöitä. Verrattuna diplonttiseen kiertoon, jossa diploidi on hallitseva vaihe ja sukusolut ovat ainoat haploidiset muodot, haplonttinen kierto ylläpitää haploidisen mallin kasvun ja lisääntymisen.

Katso myös: diplonttinen kierto, haplodiplonttinen kierto, zygospori, itiö.