hapetuspelkistymisreaktioihin

Hapetuspelkistymisreaktiot, tunnetaan myös nimellä redoxreaktiot, ovat kemiallisia reaktioita, joissa tapahtuu elektronien siirtymistä atomien tai molekyylien välillä. Yksi reaktioiden osapuoli hapettuu, mikä tarkoittaa, että se luovuttaa elektroneja, ja toinen osapuoli pelkistyy, mikä tarkoittaa, että se vastaanottaa elektroneja. Hapetus ja pelkistyminen tapahtuvat aina samanaikaisesti – toisen aineen elektronien luovuttaminen vaatii toisen aineen elektronien vastaanottamisen.

Hapettumisluvun käsite on keskeinen redoxreaktioiden ymmärtämisessä. Hapettumisluvulla kuvataan tietyn atomin kuvitteellista varausta yhdisteessä, ja sen muutos reaktion aikana kertoo elektronien siirtymisestä. Jos atomin hapettumisluku kasvaa reaktiossa, se on hapettunut. Jos hapettumisluku pienenee, se on pelkistynyt.

Esimerkkejä hapetuspelkistymisreaktioista ovat monet arkielämän ilmiöt, kuten metallien ruostuminen, orgaanisten aineiden palaminen ja solujen energiantuotanto hengityksessä. Sähkökemiassa redoxreaktiot ovat perusta paristoille ja elektrolyysille. Kemian teollisuudessa niitä hyödynnetään laajasti esimerkiksi metallien valmistuksessa ja kemikaalien synteesissä. Reaktion tasapainottamiseksi redoxreaktioissa käytetään usein hapetusluku-menetelmää, jossa huomioidaan elektronien siirtymät ja aineiden hapetuslukujen muutokset.