halogeenihiilivedyt

Halogeenihiilivedyt, tunnetaan myös nimellä halokarbonyyliyhdisteet tai orgaaniset halogeeniyhdisteet, ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa yksi tai useampi hiiliatomista on sidottu yhteen tai useampaan halogeeniatomiin (fluori, kloori, bromi tai jodi). Näitä yhdisteitä esiintyy luonnossa, mutta niitä valmistetaan myös laajalti teollisesti.

Yksinkertaisimmat halogeenihiilivedyt ovat halogeenimetaaneja, kuten kloorimetaani (CH3Cl) ja dikloorimetaani (CH2Cl2). Monimutkaisemmat yhdisteet voivat sisältää useita hiiliatomeja ja erilaisia halogeenisidoksia. Halogeenin tyyppi ja määrä sekä hiilirungon rakenne vaikuttavat merkittävästi yhdisteen ominaisuuksiin, kuten sen reaktiivisuuteen, haihtuvuuteen ja myrkyllisyyteen.

Halogeenihiilivedyt löytävät monia käyttökohteita teollisuudessa. Niitä käytetään liuottimina, jäähdytysaineina, ponnekaasuina, palonsuoja-aineina ja muiden kemikaalien valmistuksen raaka-aineina. Jotkin halogeenihiilivedyt, kuten kloorifluorihiilivedyt (CFC-yhdisteet), ovat olleet käytössä laajalti, mutta niiden haitallisten ympäristövaikutusten vuoksi käyttöä on rajoitettu.

Luonnossa halogeenihiilivedyt voivat muodostua esimerkiksi meren eliöiden tai maaperän mikro-organismien toiminnan seurauksena. Ne voivat myös syntyä tulivuorenpurkauksissa tai metsäpaloissa. Ympäristössä jotkut halogeenihiilivedyt voivat olla pysyviä ja kerääntyä ravintoketjuun, kun taas toiset hajoavat nopeammin.