hallintomuodon

Hallintomuoto tarkoittaa valtion hallinnon järjestämistapaa: miten valta on organisoitu toimeenpanossa, lainsäädäntövalvonnassa ja oikeudessa, sekä miten hallitus muodostetaan ja millaiset suhteet valtiojärjestelmän keskus- ja aluekohtaisiin toimielimiin vallitsevat. Hallintomuodon tarkastelu kattaa myös perustusjärjestelmän ja ne tavat, joilla valta siirtyy eri toimielimiltä toisille.

Keskeisiä hallintomuodon tyyppejä ovat parlamentaarinen, presidentiaalinen ja semi-presidentiaalinen järjestelmä. Parlamentaarisessa järjestelmässä hallitus on riippuvainen eduskunnan luottamuksesta ja johdon muodostaminen sekä toimintakyky ovat pitkälti poliittisen tuen varassa; valtio voi silti säilyttää jonkinlaisen seremoniallisen valtionpäämiehen. Presidentiaalinen järjestelmä korostaa vahvaa toimeenpanovaltaa presidentin kautta, jolloin presidentti toimii sekä valtionpäämiehenä että usein hallituksen johtajana. Semi-presidentiaalinen järjestelmä jakaa toimeenpanon valtuudet presidentin ja pääministerin välillä, jolloin molemmat vaikuttavat politiikan suuntaan.

Rakenteeltaan hallintomuodot voivat olla unitaarisia tai federalistisia. Unitaarisessa valtiossa suurin osa vallasta on keskushallituksessa, kun taas federalismi jakaa valtaa eri aluetasoille tai osavaltioille, joilla on omat lainsäätö- ja hallinnolliset valtuutensa. Perustus voi olla kirjallinen tai ei-kirjoitettu; kirjallinen perustus pyrkii tarjoamaan selkeät säännöt, kun konventioihin ja oikeuskäytäntöihin nojaava järjestelmä on usein enemmän tulkinnanvarainen.

Demokraattiset hallintomallit perustuvat kilpailuun poliittisista vaihtoehdoista ja oikeusvaltioperiaatteisiin; autoritaarisissa järjestelmissä valtaa keskitetään, oppositio ja oikeudelliset keinot voivat olla rajoitettuja. Hallintomuodon kehitys heijastaa historiallisia, kulttuurisia ja taloudellisia tekijöitä sekä muutostarpeita yhteiskunnassa.