hajautusfunktioon

Hajautusfunktio on matemaattinen funktio, joka muuntaa syötteen minkä tahansa pituisuudesta kiinteän pituiseksi hajautusarvoksi. Hajautusarvo kirjoitetaan usein bittijonona tai heksadesimaalina. Se on deterministinen: sama syöte tuottaa aina saman hajautusarvon. Pieni muutos syötteessä tuottaa yleensä huomattavasti erilaisen hajautusarvon (avalanche-vaikutus).

Kryptografiset hajautusfunktiot (esim. SHA-256, SHA-3, BLAKE2) on suunniteltu siten, että syötettä on vaikea johtaa hajautusarvosta, toisen syötteen löytäminen saman hajautusarvon saavuttamiseksi on vaikeaa ja törmäysten löytäminen on mahdollista vain suurin ponnistuksin. Niillä on ominaisuuksia kuten preimage-resistanssi, toisen preimage -resistanssi sekä törmäysresistanssi, sekä vahva avalanche-vaikutus.

Ei-kryptografiset hajautusfunktiot, kuten CRC tai MurmurHash, ovat erittäin nopeita ja soveltuvat paremmin datan eheystarkistuksiin tai hakutauluihin. Niitä ei kuitenkaan pidetä turvallisina kryptografisiin tarkoituksiin, koska ne eivät tarjoa riittäviä turvatoimia syötteen palauttamiseen tai törmäysten estämiseen.

Käyttökohteita ovat tiedostojen eheyden tarkastus, tietokannan hajautustaulut ja nopea indeksien rakentaminen sekä joidenkin ohjelmistojen data-integriteetin varmistus. Salasanojen tallennuksessa käytetään erityisiä hidastavia hajautusmenetelmiä (esim. Argon2, bcrypt, scrypt) sekä suolauksia, jotta hyökkääminen on käytännössä mahdotonta. Hajautusfunktio ei ole salaus, mutta se on keskeinen väline tiedon tunnistamiseen, eheyden varmistamiseen ja turvallisuuteen liittyvissä sovelluksissa.