gastroesofageaaliseen

Gastroesofageaalinen on adjektiivi, jota käytetään kuvaamaan mahalaukun ja ruokatorven välistä anatomiaa sekä niihin liittyviä toimintoja. Keskeinen rakenne on alempi ruokatorven sulkijalihas (lower esophageal sphincter, LES) sekä gastroesofageaalinen liitos, joka muodostaa yhteyden ruokatorven alaosan ja mahan yläosan välillä. Tämä liitos säätelee ruoan kulkua eteenpäin ja estää mahansisällön takaisinvirtauksen ruokatorveen.

Gastroesofageaaliset tilat kattavat monia sairauksia, joista yleisin on gastroesofageaalinen refluksitauti (GERD). GERD:ssä mahan sisältö nousee ruokatorveen aiheuttaen polttavaa tunnetta, närästystä ja mahdollisesti röyhtäilyä. Pitkittynyt refluktio voi aiheuttaa ruokatorven limakalvon tulehduksen (esofagiitti) ja joissain tapauksissa Barrettin ruokatorven, jossa ruokatorven limakalvo muuttuu tyypillisesti suolistomutaatioon. Pitkäaikainen GERD lisää harvemmin ruokatorven adenokarsinooman kehittymisen riskiä.

Diagnoosi perustuu oireisiin sekä tutkimuksiin, kuten tähystykseen (endoskopia), ruokatorven pH- tai impedanssimonitorointiin sekä manometriaan. Hoito koostuu usein elämäntapamuutoksista ja ruokavalion sopeuttamisesta sekä lääkehoidosta, kuten protonipumpun estäjistä (PPI) ja H2-salpaajista. Prokinetiikka voi joissain tapauksissa olla hyödyksi. Vakavammissa tai lääkkeille resistentissä tapauksissa voidaan harkita kirurgista hoitoa, kuten Nissen-fundoplikaatiota tai muita hiatologisia toimenpiteitä, joilla vahvistetaan gastroesofageaalista liitosta.