fosfaattikivilahteesta

Fosfaattikivilahde on geologinen muodostuma, jossa esiintyy merkittäviä määriä fosfaatteja ja jota voidaan louhia raaka-aineeksi fosfaattipitoisiin lannoitteisiin. Päämineraali näissä lähteissä on apatiitti, jonka fluoripitoisuuteen sekä karbonaattierityksiin viitataan usein nimillä fluorapatite sekä frankoliiitti (karbonaattifluorapatite). Fosfaattikivilahteet voivat sisältää epäpuhtauksia kuten kalsiumia, piitä, hiiltä, hiekkaa ja orgaanista ainesta.

Formaatio ja esiintyminen. Useimmat fosfaattikivilahteet ovat sedimentaarisia muodostumia, jotka syntyvät meren pohjaan kertyneen fosforin ja biologisen tuotannon seurauksena. Ravinteikas merellinen ympäristö sekä riittävä kerrostuminen ja diagenesi (muutoskivettymisen vaihe) johtavat fosfaattien konsentraatioon. Joissakin tapauksissa mineraaliesiintymä voi olla vähemmän sedimentaarinen ja liittyä karbonaattiseen vapaaseen käynnistykseen.

Koostumus ja laatu. Fosfaatin pitoisuus mitataan yleensä P2O5- tai P-kokonaismäärämitoituksin ja vaihtelee suurin piirtein noin 18–40 prosentin välillä riippuen esiintymästä ja sen epäpuhtauksista. Kivilahteen mukaan vaikuttavat epäpuhtaudet, kuten hiekka, kalkkikivet ja orgaaninen aines, sekä fluor- tai karbonaattifaasit.

Maailmanlaajuinen merkitys. Suurimmat fosfaattikivilahteet sijaitsevat pääosin Marokossa–Länsi-Saharaan, Kiinassa, Yhdysvalloissa (Florida), sekä Algeria, Tunisia ja Jordania. Näitä varantoja hyödynnetään louhinnan ja jalostuksen kautta lannoitteiden sekä fosforihapon valmistuksessa.

Louhinta ja käsittely. Fosfaattikivilahteet louhitaan yleensä avoimesti, minkä jälkeen ne rikastetaan ja jalostetaan poistamalla epäpuhtaudet. Valmisteita käytetään tuotantoprosesseissa, kuten monofosfaatti- tai difosfaattiyhdisteiden valmistuksessa sekä lannoitteiden (MAP, DAP) tuotannossa kemiallisella hapettamisella tai sulfaattihapotuksella.

Ympäristö ja taloudellinen merkitys. Louhinnan ja käsittelyn ympäristövaikutukset sisältävät vedenlaadun muutokset, sivukivien käsittelyn ja fosforin huuhtoutumisen riskin. Fosfaattivarannot ovat rajalliset, joten niiden hallinta ja vaihtelu kansainvälisesti vaikuttavat maa- ja elintarviketalouteen.