etsiäverbin

Etsiä on suomen kielessä verbi, jonka perusmerkitys on hakea, katsoa, löytää jotakin eteenpäin. Sillä tarkoitetaan yleensä aktiivista toimintaa, jossa puhuja pyrkii löytämään tai löytämisen kohdetta. Verbi on tyypillisesti transitiivinen eli siihen liittyy suora kohde, kuten esine, tieto tai ihminen.

Etsiä kuuluu tavallisimpaan suomen verbikategoriaan, jonka infinitiivi on etsiä. Yritysmuodot, kuten minä etsin, sinä etsit, hän etsii, me etsimme, te etsitte, he etsivät, muodostavat perusajan ja persoonalliset taipumiset. Käytössä esiintyvät myös imperatiivit kuten etsi! sekä kieltosana älä etsi. Verbi taivuu sekä preesens- että imperfektimuodoissa säännönmukaisesti, ja monissa aikamuodoissa taipuminen voi sisältää viittausta kestoa tai tavoitteellisuutta.

Käyttötilanteissa etsiä liittyy usein objektiin partitiivimuodossa, jos toimintaa tarkennetaan epämääräisesti tai jatkuvasti, ja akkusatiivimuodossa, kun kohde on määritelty tai tiedetään, että se on löydetty. Esimerkiksi lauseissa etsin avainta (mitä etsitään?) sekä etsimme vastauksia ovat yleisiä. Etsiä yhdistyy laajasti erilaisiin kontekstipitoisiin ilmauksin, kuten etsintä ja etsivä (etsintä tarkoittaa prosessia hakea) sekä etsittävä (jotakin, jonka halutaan löytää).

Etymologisesti etsiä juontaa juurtaan suomen kantaisista hakutermeistä; siitä on kehittynyt monia johdannaisia, kuten etsintä (nouns), etsivä (henkilö, joka etsii) ja etsitty (passiivinen participi). Verbiä käytetään päivittäisessä puheessa yleisesti silloin, kun ohjaillaan toimintaa tai tiedon hakemista, ja se esiintyy sekä käytännön että tutkimuksellisten kontekstien kielessä.