eristemuksesta

Meristemiksi kutsutaan kasvien kudosta, joka koostuu jakautuvista, erilaistumattomista soluista. Meristemit mahdollistavat kasvin pituuskasvun sekä uusien elinten ja kudosten syntymisen. Solut säilyttävät kantasolujen ominaisuuksiaan ja jakaantuvat aktiivisesti, mikä mahdollistaa organogeneesin ja kasvin muodonmuutokset.

Päätyyppejä ovat apikaalinen meristem (latvissa ja juurten kärjissä), joka vastaa pituuskasvusta ja primordioiden muodostumisesta; lateraaliset meristemit kuten kambium, jotka mahdollistavat sekundaarisen kasvun ja rungon paksuuntumisen; interkalaarimeristemi etenkin ruohovartisilla kasveilla; sekä prosambium ja ground meristem, jotka osallistuvat varhaiseen kudosten muodostumiseen.

Meristemitoiminta perustuu tarkkaan säädeltyyn solujen jakautumiseen ja erilaistumiseen. Meristemistä syntyneet solut erilaistuvat epidermiksi, cortexiksi ja johtojärjestelmäksi sekä muiksi kudoksiksi, joiden avulla kasvi kartuttaa ja jakaa rakennettaan. Kasvin kehitystä säätelevät hormonaaliset signaalit, kuten auxin ja cytokinin, sekä geenit, esimerkiksi WUSCHEL, CLAVATA ja STM, jotka ylläpitävät kantasolujen aluetta ja ohjaavat organogeneesiä.

Merkitys: meristemit mahdollistavat kasvun, uusien kudosten muodostumisen ja vauriosta toipumisen sekä tarjoavat työkaluja kasvipalveluiden ja jalostuksen tutkimukseen, kuten mikrokpropagoinnin ja soluviljelyn hyödyntämiseen.