epoksidaatiomenetelmä

Epoksidaatiomenetelmä on kemiallinen prosessi, jossa tyydyttymättömään orgaaniseen yhdisteeseen, tyypillisesti alkeeniin, lisätään happiatomi muodostaen epoksidirenkaan. Epoksidirenkaat ovat kolmiatomisia rengasrakenteita, jotka sisältävät yhden happiatomin ja kaksi hiiliatomia. Nämä rakenteet ovat reaktiivisia ja toimivat tärkeinä välituotteina monissa orgaanisissa synteeseissä.

Yleisimpiä epoksidaatiomenetelmiä ovat peroksihappojen käyttö, kuten meta-kloroperoksibentsoehappo (m-CPBA) tai peroksimuura-happo. Nämä reagenssit siirtävät aktiivisen happiatomin alkeenille. Toinen yleinen menetelmä on metallikatalyyttien, kuten hopean, käyttö hapen läsnäollessa. Esimerkiksi eteenin epoksidaatio hopeakatalyytillä on tärkeä teollinen prosessi etyleenioksidin tuotannossa, joka on lähtöaine polyesterien ja muiden kemikaalien valmistuksessa.

Myös muita epoksidaatiomenetelmiä on kehitetty, kuten halohydriini-menetelmä, jossa alkeeni reagoi ensin hypohalohappoliuoksen kanssa muodostaen halohydriinin, joka sitten syklisoituu emäksen vaikutuksesta epoksidiksi. Valittava menetelmä riippuu usein alkeenien rakenteesta, halutuista saannoista ja reaktio-olosuhteista. Epoksidien muodostuminen on tärkeä vaihe esimerkiksi lääkkeiden, muovien ja muiden erikoiskemikaalien valmistuksessa.