epitéliumot

Epitéeliä, epitéliot ovat tiiviisti asettuneiden solujen muodostama kudos, joka peittää kehon pintoja ja onteloita sekä muodostaa rauhasia. Ne toimivat rajapintana ympäristön ja kehon sisäisten tilojen välillä, osallistuvat eritykseen, imeytymiseen ja aistimukseen sekä antavat suojan mekaaniselta ja kemialliselta kuormitukselta.

Rakenteeltaan epiteeli koostuu solukerroksista, jotka ovat tiiviisti kiinni toisissaan. Niiden alapuolella sijaitsee tyypillisesti sidekudoksesta muodostuva tyvinkorkki, basement membrane, joka kiinnittää epiteelin alustaan. Epiteeli on käytännössä avaskulaarinen, eli se saa ravinteensa ja hapensa liuoksista sidekudoksesta. Solut uusiutuvat runsaasti ja nopeuti regeneroituvat kantasolujen avulla.

Epiteelin luokittelu tapahtuu kaksella perusteella: kerrosten määrällä ja solujen muodolla. Kerroksellisuusjaetaan yksikerroksiseen (simple) sekä monikerroksiseen (stratified) epiteeliin sekä puoli-stratifiediin (puolistratified) esiintymiin. Solujen muotoa kuvaavat termit ovat levyepiteeli (levyinen tai levymäinen), kuutioepiteeli (kuutiomainen) sekä columnaarinen (pylväsmäinen). Näiden yhdistelmät johtavat monenlaisiin erityyppisiin epiteeleihin, kuten levy- ja kuutiopäällysteisiin kanaviin sekä silmukoihin hengitysteissä.

Toimintoja ovat suojan tarjoaminen, epäjatkuvan esteen muodostaminen, aineiden imeytyminen ja eritys. Erikoistuneet epiteelit voivat sisältää mikrovilluksia tai ciliaa sekä goblet-solukkaa, jotka lisäävät erittymää tai liikuttavat sitä. Epiteelit kehittyvät myös rauhasiksi (endokriiniset ja eksokriiniset rauhaset). Epitéeliin liittyviä sairauksia ovat esimerkiksi epiteelisyövät, kuten carcinomat, sekä erilaiset tulehdukset ja haavaumat.