energiayksikköä

Energiayksikkö on mittayksikkö, jolla ilmaistaan energian määrä. Energia kuvaa kykyä suorittaa työtä tai tuottaa lämpöä, ja sitä käytetään laajalti fysiikassa, kemiassa sekä arkipäivän laskuissa.

SI-järjestelmän perusyksikkö energialle on joule (J). 1 joule määritellään työnä, jonka 1 newtonin voimalla saadaan aikaan pituudeltaan 1 metriä: 1 J = 1 N·m = 1 kg·m²·s⁻². Yleisesti käytettyjä suurempia yksiköitä ovat kilojoule (kJ, 10³ J) ja megajoule (MJ, 10⁶ J).

Sähköenergian mittauksessa yleisesti käytetty yksikkö on wattitunti (Wh) sekä sen suurin painos kilowattitunti (kWh). 1 Wh on 3600 J, joten 1 kWh on 3.6 MJ. Näiden yksiköiden avulla voidaan kuvata päivittäistä energiankulutusta sähkö- ja sähkölaitteiden osalta.

Myös pienempi energia-asteikkoa käytetään tilastollisesti elektronivoltilla (eV). 1 eV ≈ 1.602×10⁻¹⁹ J, ja suurempia arvoja käytetään esimerkiksi hiukkasfysiikassa; kilo-, mega- tai gigaelektronvoltit (keV, MeV, GeV) ovat yleisiä.

Ravinnon energiasta ilmoitetaan usein kilokaloreina (kcal) tai kilojouleina (kJ). 1 kcal = 4184 J = 4.184 kJ. Yleisesti energia muuntuu muunti-tehon ja ajan kautta: energia = teho × aika, missä 1 W = 1 J/s.