dokumenttitietokantoja

Dokumenttitietokannat ovat ei-relational tietokantoja, jotka tallentavat tiedot asiakirjoina, yleensä JSON- tai BSON-tyyppisinä dokumentteina. Jokainen asiakirja on itsenäinen kokonaisuus, joka sisältää sekä tiedon että rakenteen, ja asiakirjat ryhmitellään kokoelmiin. Skeemat voivat olla joustavia: eri asiakirjat voivat poiketa toisistaan samassa kokoelmassa, mikä tukee ketterää kehitystä ja muuttuvaa datamallia.

Ominaisuudet ja datamalli: Dokumenttitietokannat tukevat sisäkkäisiä rakenteita ja taulukoita; tieto on usein hierarkkista ilman tiukkaa erottelua taulukoiden välillä. Tietokannat voivat tarjota schema-on-read -tulkin, jolloin sovellus määrittelee, miten dokumentit tulkitaan tallennusten lukemisen yhteydessä.

Toiminnot ja skaalautuvuus: Dokumenttitietokannat tukevat indeksointia sekä ad hoc -kyselyjä, ja niillä on välineitä datan hakemiseen nopeasti. Ne tukevat skaalautuvuutta horisontaalisesti, jakamisen (sharding) ja replikaation korkean käytettävyyden saavuttamiseksi. Useimmat tarjoavat myös mahdollisuuksia transaktioihin ja konsistenssitasojen valintaan; perinteisesti konsistenssi on lopullinen, mutta monissa järjestelmissä on parannettu tukemaan vahvempia konsistensseja ja ACID-tyyppisiä transaktioita.

Käyttökohteet: sisällönhallinta, tuoteluettelot ja katalogit, tili- ja käyttäjäprofiilit, loki- ja tapahtumalokit sekä sovellukset, jotka edellyttävät joustavaa datamallia ja nopeaa kehitystä.

Verrattuna relaatiotietokantoihin: dokumenttitietokannat tarjoavat joustavuutta ja helpompaa skaalautuvuutta, mutta ne voivat edellyttää sovelluksen logiikan vahvempaa kontrollia tietojen eheydestä ja liitoksista. Joissakin tapauksissa normalisointi ei ole järkevää, jolloin toissijaiset tiedot toistuvat.

Esimerkkejä: MongoDB, CouchDB ja Couchbase, DynamoDB, RavenDB sekä ArangoDB. Konsistenssitasojen valinta ja transaktiot ovat järjestelmästä riippuen erilaisia.