diskreettiä

Diskreettiä kuvaa yleisesti erillisiä, erottuvia kokonaisuuksia. Sitä käytetään sekä adjektiivina että substantiivina, ja se tarkoittaa vastakohtaa jatkuvalle (jatkuvalle). Matematiikassa ja luonnontieteissä diskreetti viittaa ilmiöihin, jotka koostuvat erillisistä, lukumääräisistä osista, usein luetteloitavissa tai luettelomaisesti määriteltävissä.

Diskreetti matematiikka tutkii rakenteita, jotka eivät ole jatkuvia. Keskeisiä osa-alueita ovat kokonaisluvut, graafit, kombinaatiot, logiikka sekä algoritmiteoria. Diskreetteja malleja käytetään esimerkiksi verkkojen, ohjelmistojen rakenteiden ja tietojenkäsittelyn kuvaamiseen.

Diskreetti data eroaa jatkuvasta datasta: diskreetit tiedot voivat ottaa vain erillisiä arvoja (yleensä kokonaislukuja tai luettelomaisia arvoja), kuten määrät ja vastausvaihtoehdot. Jatkuvat tiedot voivat sijaita miltei millä tahansa arvolla valitulla alueella, kuten pituus tai lämpötila. Erottelu vaikuttaa tilastollisiin menetelmiin ja laskennallisiin tekniikoihin.

Sovelluksia on runsaasti: tietojenkäsittelytiede, kryptografia, koodaus, algoritmianalyysi sekä verkko- ja grafiteoria. Diskreetti signaalinkäsittely käyttää näytteistystä ja digitaalisia signaaleja; teoriaan liittyy esimerkiksi Nyquistin näytteistysraja.

Fysiikassa ja muissa luonnontieteissä diskreettejä ovat esimerkiksi energiatason kvantisoituminen ja diskreettien spektrien esiintyminen. Yhteenvetona diskreetti käsite kuvaa kohteita, joiden yksittäisyys ja luettavissa oleva luonne määrittelevät niiden käytännön analyysin ja sovellukset.

---