diffraktiiviset

Diffraktiiviset on suomalainen termi, jolla viitataan diffraktiosta johtuviin ilmiöihin, rakenteisiin ja menetelmiin. Sana muodostuu sanasta diffraktio (aallon taipuminen ja hajottuminen esteen tai aukon kohdalla) sekä adjektiivisesta päätteestä -iivinen. Monenlaiset ilmiöt voivat olla diffraktiivisia, kun aallot joutuvat kohdatessaan esteen tai rakenteen, jonka ominaisuudet ovat verrannollisia aallon pituuteen.

Diffraktiiviset ilmiöt perustuvat aallon luonteeseen ja uitsluitend interferenssiin. Kun aalto kulkee ohuen reiän, kapean radan tai epälineaarisen rakenteen ohitse, sen haihtuvat ja uudelleen kuljetut osat interferoivat, jolloin syntyy erimuotoisia kuvioita ja hajontaa. Näkyviä esimerkkejä ovat yksireikä- ja kaksireikädiffraktio sekä kirkkaiden ja tummien vanhojen ritaraovilaitosten muodostamat jännitettyjen kuvioiden kaltainen kuvio, kuten Airyn keskuskuvio.

Diffraktiivisia ilmiöitä käytetään laajasti sekä tieteessä että tekniikassa. Optiikassa diffraktio liittyy esimerkiksi spektrien erottamiseen ja optisten laitteiden suunnitteluun; kristallografioissa diffraktio on keskeinen keino määrittää aineen rakenteita röntgensäteilyn avulla. Myös elektroni- ja neutronidiffraktio ovat tärkeitä tutkimusmenetelmiä materiaalien ominaisuuksien selvittämisessä. Diffraktiiviset ilmiöt tarjoavat siten sekä perusymmärrystä aaltojen käyttäytymisestä että käytännön keinoja havaita ja analysoida maailmaa pienillä mittakaavoilla.