dentiiniä

Dentiini on hampaan kova kudos, joka sijaitsee kiilteen alapuolella. Se muodostaa hampaan suurimman massan ja antaa rakenteelle lujuutta sekä suojaa sisäisiä rakenteita pulpasta.

Koostumus ja rakenne: Dentiini koostuu noin 70 prosenttia hydroksiapatiittimineraalia (kalsiumfosfaatti), noin 20 prosenttia orgaanista ainetta (pääasiassa kollageeni tyyppi I) ja noin 10 prosenttia vettä. Sen perusrakenteen muodostavat dentiinintubulukset, jotka ulottuvat pulpan ontelosta kiilteen rajaan. Tubulusten ympärillä on peritubulaarista dentiinia ja niiden väleissä intertubulaarista dentiinia; tubulusten tiheys ja halkaisija ovat suurempia lähellä pulppaa, mikä vaikuttaa herkkyyteen.

Kehitys ja tyypit: Odontoblastit muodostavat predentin, joka mineralisoituu dentiiniksi. Primaarinen dentiini muodostuu hampaan kehityksen aikana ennen puhkeamista; toissijainen dentiini muodostuu puhkeamisen jälkeen ajan mittaan; tertiäärinen eli reparatiivinen dentiini muodostuu ärsykkeen seurauksena ja lisää pulpan suojaa.

Toiminta ja kliininen merkitys: Dentiini antaa hampaille mekaanisen tuen ja toimii pulpan suojakerroksena. Dentiinitubulusten kautta tapahtuva nestevirtaus selittää herkkyyden ärsykkeisiin. Kliinisesti dentiini on alttiina kariekselle, kulumiselle ja muille vaurioille; hoitokäytännöissä dentiinin säilyttämistä ja tiivistämistä pidetään tärkeänä.

Ikääntyminen ja muutos: iän myötä dentiinin tubulusten halkaisija pienenee ja dentiini voi sclerotoitua, mikä vähentää tubulusten läpäisevyyttä ja herkkyyttä.