demodulaattorin

Demodulaattori on laite tai ohjelmisto, jolla palautetaan moduloidun kantosignaalin avulla lähetetty alkuperäinen informaatiotaso. Sen tehtävänä on erottaa ja rekonstruoida vastaanotettu signaali siten, että tieto, esimerkiksi ääni tai data, palautuu käyttökelpoiseksi. Demodulaatio on keskeinen osa radiolähetyksiä, televisiota ja digitaalisia tietoliikennejärjestelmiä.

Modulaation tyypistä riippuen demodulaatio käyttää erilaisia tekniikoita. AM-demodulaatio perustuu kantosignaalin envelopeen ja usein envelope-detectoriin, joka palauttaa äänisignaalin. Taajuusmodulaation FM- ja vaihemodulaation PM-demodulaatio perustuvat taajuuden tai vaiheen seuraamiseen, usein PLL-pohjaisiin ratkaisuin tai koherentiseen demodulaatioon. Digitaalisissa modulaatioissa kuten PSK, QAM tai FSK demoduloidaan vastaanotetun symbolin tilan tai taajuuden perusteella; koherentti tai epäkoherentti demodulaatio voi olla käytössä.

Demodulaattoreita käytetään laajalti radio- ja televisiovastaanottimissa, langattomissa tietoliikennelaitteissa, satelliittivastaanottimissa sekä digitaalisissa modeemeissa ja ohjelmistopohjaisissa radiojärjestelmissä (SDR).

Tärkeimpiä ominaisuuksia ovat kyky tunnistaa ja synkronoida kantasignaali, sekä kohinan ja vääristymien sieto ja baseband-signaalin laatu. Demodulaatio edellyttää oikean kantasignaalin hallintaa sekä soveltuvia parametrien asetuksia, kuten viivettä ja virheenkorjausta.

Historia: Demodulointi kehittyi varhaisista AM-radiolähetyksistä 1900-luvun alussa; myöhemmin kehitettiin FM-, PM- ja digitaalisten modulaatioiden demodulaatiotekniikoita. Nykyiset demodulaattorit ovat usein integroituna osana vastaanottimia tai toteutettuna ohjelmistona ohjelmistopohjaisissa radiopaikoissa (SDR).