censorointi

Censorointi eli sensuuri on toimia, joissa sisältöä rajoitetaan, poistetaan tai peitetään. Sen kohteita voivat olla kirjallisuus, uutiset, televisio-ohjelmat, verkkosivustot tai yksittäiset viestit. Sensuuri voi olla viranomaisten, yritysten tai yhteisöjen toteuttamaa ja se voi olla ennaltaehkäisevää tai jälkikäteistä. Usein sen tavoitteena on estää haitallinen sisältö, ylläpitää julkista järjestystä tai suojella turvallisuutta, mutta siihen liittyy kysymyksiä sananvapauden ja tiedonsaannin vapaudesta.

Tyypillisiä muotoja ovat ennaltaehkäisevä sisältövalvonta, jossa materiaali tarkastetaan ennen julkaisua; sekä jälkikäteinen sensuuri, jossa sisältö poistetaan tai rajoitetaan julkaisun jälkeen. Verkkoympäristössä sensuuri voi ilmetä estotoimina, hakukoneiden priorisointina, algoritmisen suodatuksen tai tilien sulkemisena.

Lainsäädäntö ja oikeudelliset perusteet vaihtelevat maittain. Usein sananvapaus on perusoikeus, jota voidaan rajoittaa yleisen järjestyksen, turvallisuuden, lasten suojelun tai yksityisyyden suojaamisen vuoksi. Sensuuri on kuitenkin kiistanalainen keino, koska sen tulkinnat ja sovellukset voivat kaventaa pluralismia.

Vaikutukset ja kriittiset näkökulmat: sensuuri voi heikentää tiedon moninaisuutta ja julkista valvontaa sekä kaventaa demokratian toimintaa. Toisaalta oikeudellisesti julkisesti valvottu sensuuri voi suojata herkästi loukkaavia tai vaarallisia sisältöjä. Keskeistä on läpinäkyvyys, oikeusturva ja mahdollisuus oikeudelliseen valitukseen.