biolääketieteellisten

Biolääketieteelliset ovat monitieteinen ala, joka yhdistää biologian ja lääketieteen periaatteita terveyden ylläpitämiseksi, sairauksien ymmärtämiseksi ja uusien diagnostisten sekä terapeuttisten keinojen kehittämiseksi. Kansainvälisesti termi viittaa sekä tutkimusalueeseen että siihen liittyviin koulutus- ja tutkimusohjelmiin. Biolääketieteelliset tutkimukset kattavat sekä perinnöllisen, molekyylibiologisen että kudos- ja yksilötason mekanismien ymmärtämisen sekä sovellukset kliinisiin käytäntöihin.

Keskeisiä osa-alueita ovat molekyylibiologia, biokemia, genetiikka, solubiologia ja fysiologia, sekä kuvaus- ja analytiikkamenetelmät kuten bioinformatiikka, genomika, proteomikka ja lääketieteellinen kuvantaminen. Tutkimus painottuu siirtolääketieteeseen, jossa perustutkimuksen havainnot tuodaan nopeasti kliiniseen käyttöön. Näin kehitetään uusia diagnostiikkamenetelmiä, hoitomuotoja ja ehkäiseviä keinoja sekä luodaan personoitua lääketiedettä ja uusia biomateriaaleja sekä lääkeaineita.

Koulutus- ja tutkimustoiminta tapahtuu pääasiassa yliopistoissa ja terveydenhuollon laitoksissa, joissa biolääketieteellisiä sekä lääketieteellisiä ohjelmia yhdistetään. Tutkintopolkuja on sekä lääketieteellisiä että biotieteellisiä, ja usein tarjotaan yhteisiä tohtorin tutkintoja sekä alojen välisiä yhteistyöohjelmia. Tutkimustoimintaan liittyy eettinen valvonta, hankkeiden eettinen arviointi sekä henkilötietojen suoja ja bio- ja bioturvallisuus.

Esimerkkejä sovelluksista ovat genomitiedon hyödyntäminen syövän luokittelussa, geneettinen lääkitys, regeneratiiviset menettelyt sekä kehittyneet kuvantamistekniikat.