autopolyploideja

Autopolyploideja ovat polyploideja yksilöitä, joiden genomissa on useita homologisia kromosomiryhmiä, kaikki peräisin saman lajin perimästä. Tämä eroaa allopolyploideista, joissa kromosomiryhmät ovat peräisin erillisistä lajeista. Autopolyploideja syntyy usein kahdella pääasiallisella tavalla: epäonnistuneen meioosin seurauksena muodostuvat 2n-gametit (unreduced gametes), joiden yhdistyessä syntyy 4n-zigot; tai solujen endoreduplikaation kautta tapahtuva kromosomien kaksoistuminen. Autopolyploideja voidaan myös tuottaa laboratoriossa kolkisiinin kaltaisilla aineilla.

Meiosissa autopolyploideilla kromosomit voivat pariutua monivalenttisesti, mikä vaikeuttaa tasaisen perimän siirtymistä ja johtaa hedelmällisyyden alenemiseen. Osa autopolyploideista kuitenkin kykenee tuottamaan tasapainoisia sukusoluja, jolloin hedelmällisyys säilyy. Autopolyploideilla vallitsee usein tetrasominen periytyminen ja ne voivat ilmentyä erilaisin fenotyyppisin muutoksin, kuten muutoksina solukoko ja kasvin kokoon sekä kasvuun liittyvissä ominaisuuksissa.

Autopolyploideilla on ekologisessa ja evolutiivisessa mielessä tärkeä rooli. Ne voivat tarjota nopean reitin uusien lajimuotojen syntyyn ja sopeutumiseen muuttuviin ympäristöihin, sekä niiden fenotyyppinen monimuotoisuus voi edistää sopeutumista. Kasvimaailmassa autopolyploidi on yleinen ilmiö: se on huomattavasti tärkeä mekanismi viljelykasvien kehittämisessä ja luonnonkasvien evoluutiossa.

Esimerkkejä autopolyploideista ovat peruna (Solanum tuberosum), joka on yleisesti autotetraploidi, sekä useat liljakasvit ja muut viherkasvit. Autopolyploideja esiintyy sekä luonnossa että viljelykasveissa eri puolilla kasvi- ja eläinlajeja, mutta ne ovat erityisen yleisiä kasveilla.