atomityypistä

Atomityyppi tarkoittaa atomien luokkaa, joka määritellään atomin ydinprotonien lukumäärän mukaan (protontiluku, Z). Jokaisella kemiallisella alkuaineella on oma Z-arvonsa, jonka perusteella atomeista muodostuu kyseisen elementin perusatomityyppi. Käytännössä termiä käytetään myös isotooppien yhteydessä: isotooppi on samaa Z:ta edustava atomityyppi, jonka neutronien määrä N voi poiketa.

Isotoopit ovat samaa Z:ta edustavia atomeja, joiden neutronien määrä N vaihtelee. Tämä vaikuttaa massaan ja ydinominaisuuksiin, mutta kemialliset ominaisuudet ovat pääosin samankaltaiset, koska elektronirakenne riippuu Z:stä. Esimerkkejä: protiumi (1H), deuterium (2H) ja tritium (3H); hiili-12, hiili-13 ja hiili-14. Isotooppien suhteet luonnossa voivat vaihdella; osa isotoopeista on stabiileja, toiset radioaktiivisia ja hajoavat ajan myötä.

Käyttökohteita ovat isotoppien etiketti-merkintä biokemiallisissa tutkimuksissa, massaspektrometria sekä radiokemialliset sovellukset ja ydinenergiaan liittyvät tutkimukset. Materiaalitieteessä isotooppivalinnat voivat vaikuttaa värähtelyominaisuuksiin ja diffuusion käyttäytymiseen. Yhteenvetona atomityyppi kattaa sekä alkuaineen identiteetin (Z) että isotooppien kautta tarkennetut erot massan ja ytimen mukaan.