arvoittuminen

Arvoittuminen on suomalainen termi, jota voidaan tarkoittaa prosessia, jossa jokin kohde muuttuu arvoltaan suuremmaksi. Se ei ole vakiintunut yleiskäsite suomen kielessä, vaan sitä käytetään lähinnä analyyttisissa tai keskustelutasoisissa yhteyksissä kuvaamaan arvojen muodostumista ja muutosta.

Arvoittuminen kuvaa sitä, miten arvo tai merkitys kasvaa ajan kuluessa. Tällainen arvo ei välttämättä perustu objektiivisiin mittauksiin vaan siihen, miten yhteisö, yksilö tai instituutiot määrittävät sen merkityksen. Käytäntöjä, normeja, narratiota ja käytännön kokemusta yhdistävät tekijät voivat edistää arvoittumisen käsitettä ja prosessia.

Erilaisissa tieteen- ja tutkimusalueissa arvoittumista tarkastellaan eri tavoilla. Etiikassa ja moraalifilosofiassa kyse voi olla toiminnan tai esineen moraalisen arvon kasvusta; taloustieteessä ja markkinoinnissa arvoittuminen voi tarkoittaa brändin, laadun tai asiakaskokemuksen arvon kohoamista; kulttuurintutkimuksessa ja estetiikassa arvoittuminen voi liittyä taiteen tai kulttuurin arvon yleisemmän hyväksynnän lisääntymiseen. Arviointi voi perustua sekä subjektiivisiin kokemuksiin että kollektiivisiin käytäntöihin.

Esimerkkejä arvoittumisesta voivat olla vapaaehtoistyön arvon lisääntyminen yhteiskunnan tunnustuksen kautta tai uuden teknologian arvon kasvu, kun sen hyödyt todistetaan ja standardoidaan. Koska termi ei ole vakiintunut, sen tarkka merkitys riippuu käyttökontekstista ja keskustelun painotuksista. Lähellä olevia käsitteitä ovat arvo, arvostus ja arvojen muodostuminen.