arvoindekseistä

Arvoindeksit ovat tilastollisia mittareita, jotka kuvaavat jonkin ajanjakson arvon muutosta suhteessa vertailujaksoon. Ne voivat koskea kokonaisarvoa tai erikseen hintaa tai määrää. Yleisesti indeksi asetetaan perusjaksolle arvoon 100, ja muiden jaksojen arvot ilmoitetaan suhteessa siihen. Arvoindeksit ovat keskeisiä talouden tilan seuraamisessa, kuten inflaation mittauksessa sekä reaali- ja nimellisen kasvun vertailussa. Esimerkkejä ovat kuluttajahintaindeksi (CPI) ja BKT:n deflaattori sekä monen tuotteen ja palvelun hintatasojen kokonaisten arvojen mittarit.

Konstruktion suhteen arvoindeksi voidaan esittää kaavalla I_t = (Arvo_t / Arvo_base) × 100. Yleisesti käytettyjä erikoistyyppejä ovat Laspeyres-indeksi, Paasche-indeksi ja Fisherin indeksi. Laspeyres-indeksissä kustannukset lasketaan perusjakson määrien q_0 perusteella nykyhinnoilla p_t, Paasche-indeksissä käytetään nykyisiä määriä q_t nykyhinnoilla p_t, ja Fisherin indeksi muodostaa näiden kahden indeksin geometrisen keskiarvon. Ketjuttaminen, eli ketjukohtaiset indeksit, mahdollistaa useamman ajan yhdistämisen ja suoremman pitkän aikavälin vertailun.

Käyttöalueita ovat inflaation ja hintojen kehityksen seuraaminen, reaali- ja nimellisten arvojen vertailu sekä laajemmin kansantalouden ja yritysten tilastointi. Rajoitteita ovat muun muassa substituutiovaikutus, laadun muutokset sekä valikoiman ja mittausmenetelmien erilaisuudet, jotka voivat vääristää tuloksia. Arvoindeksit tarjoavat kuitenkin arvokkaan työkalun ajallisten muutosten ymmärtämiseen.