arkistointimateriaalien

Arkistointimateriaalien viittaa kaikkiin aineistoihin, joita käytetään asiakirjojen, tietojen ja muiden arvokkaiden materiaalien säilyttämiseen pitkäaikaisesti. Näitä materiaaleja valittaessa keskeistä on niiden kyky suojata arkistoitavaa kohdetta ympäristötekijöiltä, kuten kosteudelta, valolta, pölyltä ja kemiallisilta reaktioilta, jotka voivat heikentää tai tuhota sen ajan myötä.

Tyypillisiä arkistointimateriaaleja ovat happovapaat ja puskoidut paperit, joita käytetään valokuvien, dokumenttien ja taideteosten säilytykseen. Muovimateriaalit, kuten polyesteri (esimerkiksi Mylar) ja polypropeeni, ovat myös yleisiä, sillä ne tarjoavat hyvän suojan mekaanisia vaurioita vastaan ja ovat kemiallisesti inerttejä. Metallit, kuten ruostumaton teräs, voivat olla osa arkistokaappeja tai säilytyslaatikoita, tarjoten kestävyyttä ja suojaa. Myös erilaiset konservointiin ja restaurointiin käytettävät liimat, sideaineet ja pinnoitteet lasketaan arkistointimateriaaleihin, kun ne täyttävät arkistointistandardien vaatimukset. Tärkeää on, että kaikki arkistointimateriaalit ovat stabiileja eivätkä reagoi haitallisesti arkistoitavan materiaalin kanssa. Materiaalien valinta riippuu suoraan säilytettävän kohteen luonteesta ja vaatimuksista, kuten sen herkkyydestä, koosta ja arvosta.