amfibolimineraalit

Amfibolimineraalit ovat kaksiketjuisia inosilikaatteja, joiden SiO4-tetraedrit muodostavat toisiinsa liittyneitä kaksiketjuja. Näiden ketjujen välissä on kationen paikkoja ja ryhmien vaihtuvuutta, mikä antaa amfiboleille laajan kemiallisen vaihtuvuuden ja monipuoliset fyysiset ominaisuudet. Amfibolit voivat esiintyä sekä magmaisissa että metamorfisissa kivissä ja niiden nimistö sekä sijoittuminen kivilajiluokkiin perustuu pääosin kemiallisiin koostumuksiin.

Ominaisuudet ja identifiointi perustuvat rakenteeseen sekä kleivaukseen: amfibolit rikkovat sileästi, ja niillä on kaksi täydellistä hiontakäyrää kulmissa noin 56° ja 124°. Kovuus on tyypillisesti 5–6 Mohs-asteikolla, tiheys noin 3,0–3,5 g/cm3 ja usein lasimainen tai himmeä kiilto. Värit vaihtelevat vihreästä, harmaasta ja ruskeasta mustaan, ja joissakin lajeissa voi esiintyä pleokroismia (värin vaihtelua eri suunnista).

Pääryhmät ja yleisimmät lajit: amfibolimineraaleihin kuuluvat hornblende-ryhmä (koko laaja sarja kuten hornblende, edenite), tremoli-aktinoliitti-ryhmä sekä anthophyllite ja glaucophane. Hornblende on yleisin amfibolien ryhmä ja esiintyy laajalti diabaasien, granodiorien ja metamorfisten kivien yhteydessä. Glaucophane tavataan blue-shistimaisten kivien tyypillisessä ympäristössä.

Esiintyminen ja merkitys: amfibolimineraaleja löytyy sekä magmaisista että metamorfisista kivilajeista. Ne ovat tärkeitä kivilajien muodostumisen indikaattoreita ja voivat vaikuttaa kivien värillisiin ja fysikaalisiin ominaisuuksiin. Joillakin amfibolimuodoilla esiintyy asbestiksi luokiteltuja mikrofibroottisia muotoja, kuten tremoli- ja crocidoliitti-tyypit, mikä asettaa terveysriskit ja vaatii asianmukaisia työ- ja elektroniikkasääntöjä ympäristössä.