altistamista

Altistaminen tarkoittaa sitä, että jokin altistuu stimuluselle, riskille tai olosuhteelle, tai että joku altistetaan näille. Verbi altistaa tarkoittaa asettaa alttiiksi. Termiä käytetään sekä psykologisissa ja lääketieteellisissä yhteyksissä että ympäristötekijöiden kontekstissa.

Joissakin yhteyksissä, kuten psykoterapiassa, puhutaan altistushoidosta. Altistushoito on hoitomenetelmä, jossa potilasta altistetaan hallitusti pelonseikoin tai ahdistusta ylläpitäville ärsykkeille. Tavoitteena on vähentää välttelevää toimintaa ja lievittää oireita. Altistuminen voi olla todellisissa tilanteissa (in vivo), mielikuvitusperusteista (imaginal) tai virtuaalisesti simuloitua. Lähestymistapa voi olla hierarkinen, jossa siirrytään asteittain helpommista tilanteista kohti vaativampia.

Toisessa kontekstissa, kuten työ- ja ympäristöterveydessä, altistuminen tarkoittaa kosketusta haitallisiin aineisiin tai olosuhteisiin, kuten kemikaaleihin, säteilyyn, meluun tai mikro-organismeihin. Altistus arvioidaan ja mitataan annoksen, keston ja reitin mukaan. Tavoitteena on ymmärtää ja hallita riskit sekä määrittää sopivat suojelutoimenpiteet.

Altistaminen voi kuitenkin aiheuttaa haittaa, joten sen toteutuksessa korostetaan turvallisuutta, tiedonantovelvollisuutta ja valvontaa. Informoitu suostumus, oikea henkilöstön osaaminen ja noudatettavat ohjeet ovat keskeisiä. Eettiset periaatteet sekä paikalliset lait ja suositukset ohjaavat käytäntöjä.

Regulaatio ja tutkimus: Kansainväliset ja kansalliset ohjeistukset määrittelevät altistumisrajoja sekä menettelytapoja. Tutkimus- ja työperäisessä kontekstissa altistumisen suunnittelu ja raportointi tapahtuvat usein eettisesti hyväksyttyjen menettelytapojen mukaan.