aivokudosta

Aivokudosta on aivoissa esiintyvä kudos, joka koostuu neuroneista sekä tukisoluista (glialliset solut). Suurin osa aivokudoksesta on harmaataineetta, johon kuuluvat neuronien solukeskukset, dendritit ja synapsit sekä astrosyytit. Valkoinen aine koostuu myeliinillä ympäröidyistä aksoneista, jotka muodostavat aivojen pitkien yhteyksien verkoston. Aivokudos voidaan jakaa harmaan ja valkoisen aineen perusteella, ja sen rakenne vaihtelee alueittain: aivokuori koostaa suurimman osan harmaasta aineesta, kun taas valkoinen aine sijaitsee syvemmällä.

Aivokudoksen suurimmat osat ovat isot aivot (isot aivot), pikkuaivot (pikkuaivot) ja aivorunko (aivorunko). Harmaa aine sisältää neuronien solukeskuksia ja synapseja sekä glialisia tukisoluja; valkoinen aine muodostuu myeliinisoituneista aksoneista, jotka välittävät signaaleja pitkien etäisyyksien yli. Tukisoluista astrocyytit, oligodendroglia ja mikroglia tukevat neuroneja, ylläpitävät ionitasapainoa ja osallistuvat immuunivasteisiin.

Aivokudoksen toiminta kattaa aistinprosessoinnin, liikkeen säätelyn sekä kognitiiviset toiminnot ja autonomisen järjestelmän säätelyn. Aivokudosta ravitsevat verisuonitus ja veri-aivoeste (BBB), joka säätelee aineiden pääsyä aivokudokseen. Regeneraatio on rajallista: vauriot toipuvat pääasiassa gliaalisen reaktion ja synaptojen uudelleensopeutumisen kautta. Aivokudosta tutkitaan kliinisesti kuvantamalla (MRI, CT) sekä histologisesti kudosnäytteistä.