aineistokokonaisuuksissa

Aineistokokonaisuus on yhtenäinen ja rajattu kokoelma aineistoa, joka muodostaa yhden kokonaisuuden aiheen, aikakauden tai käyttötarkoituksen ympärille. Se kokoaa erilaisia materiaaleja – tekstejä, kuvia, äänitteitä, videoita ja digitaalisia resursseja – siten että ne toimivat yhdessä järjesteltynä kokonaisuutena. Aineistokokonaisuuksia käytetään erityisesti kirjastoissa, arkistoissa, museoissa sekä koulutuksessa ja tutkimuksessa, joissa tiedonlöytö sekä käyttö voi helpottua, kun liittyvät materiaalit ovat samassa kontekstissa.

Rakenne ja sisältö perustuvat ajan, aiheen ja käyttöyhteyden mukaan määriteltyyn rajaukseen. Aineistokokonaisuus voi sisältää metatietoja, kuvailua ja sisällön luettelointia siten että sen sisällöt ovat löytämistään ja käytettävissä. Tavanomaisesti kokonaisuudelle määritellään scop ja laajuus, kieli, oikeudet sekä käytössä olevat formaatit. Metatietoinen kuvailu tukee hakua ja kytkeytyy kuvailujärjestelmiin ja luokitusperiaatteisiin.

Hallinta ja kuvailu ovat keskeisiä: kokonaisuutta voidaan versioida, päivittää ja hallita erillisinä kokonaisuuksina. Ylläpito varmistaa pitkäaikaisen säilymisen ja oikeuksienmukaisen käytön. Aineistokokonaisuuksia kuvataan sekä sisällön että teknisten ominaisuuksien perusteella, usein standardien, kuten Dublin Core, METS/ALTO tai muuhun kuvailuun sovellettavien ohjeistusten avulla.

Esimerkkejä ovat kurssin oppimateriaalin kokonaisuudet, tutkimusaineistojen sarjat sekä museo- tai arkistokokoelmat, jotka jakavat aihealueen related materiaalit. Aineistokokonaisuudet parantavat löydettävyyttä, yhteiskäyttöä ja hallintaa sekä tukevat oppimista ja tutkimusta.