adhesiontestejä

adhesiontestejä eli tartuntakykyä mittaavia testejä käytetään määrittämään, kuinka vahvasti pinnoite, liima tai kerros tarttuu alustaansa. Ne ovat keskeisiä laadunvarmistuksessa, materiaalikehityksessä ja standardienmukaisessa sertifioinnissa. Testit voivat kohdistua sekä päällysteisiin että kiinnityksiin eri substraattien, kuten metallien, muovien ja komposiittien, kanssa. Tulokset ilmoitetaan usein tartuntavoimana (MPa) sekä havaittujen epäonnistumismekanismien mukaan (esimerkiksi liima-, pinnoite- tai alustaepäonnistuminen).

Yleisimmät menetelmät ovat pull-off-tartuntatesti (pull-off test), teippitesti ja naarmutus-/kerroksellisuustesti sekä repeytymistesti. Pull-off-testissä kohde kiinnitetään tukevasti testipulloon ja kuormitetaan vetämällä suoraan poispäin pinnasta, jolloin saadaan tartuntavoima. Teippitestissä käytetään standardoitua teippiä kerroksen poistamiseen ja tuloksena on pinnan tartuntakyvyn luokitus sekä mahdollinen osittainen irtoaminen. Naarmuus- tai scratch-testi arvioi tartuntakykyä kun kerros joutuu kontrolloidun naarmun tai kuormituksen alle, ja repeytymistesti mittaa, kuinka helposti liima tai kerros irtoaa reilun repeämisen avulla.

Tulosten tulkinta huomioi epäonnistumismuodon paikannuksen sekä testin valmistelun vaikutukset. Ennen testejä tehdään pinnan esikäsittely, sekä ympäristö- ja kuormitusolosuhteiden määrittely. Testausta käytetään laajasti maaleissa, pinnoitteissa, liimoissa ja elektronisissa/terveysalan tuotteissa. Alakohtaisia standardeja ovat esimerkiksi ISO 4624, EN 1542, ASTM D4541 ja ASTM D3359, sekä sovellutuen tehovaatimusten mukaan.