adenylaattiset

Adenylaatit, tai adenylates, ovat adenosiinin fosforyloituneita johdannaisia, joihin kuuluvat yleisimmät ATP, ADP ja AMP. Niiden fosforylaatioaste määrittelee niiden roolin solujen energiankäytössä sekä signaalinvälityksessä.

Rakenne ja kemia: Adenylaatit koostuvat emäksestä adenine, riboosista ja yhdestä, kahdesta tai kolmesta fosfaattiryhmästä. Fosfohydraattiset sidokset ovat energiatiheitä, erityisesti ATP:n gamma- ja beta-fosfoidien välillä. Hydrolysoituessa ATP muuttuu ADP:ksi ja inorganiciksi Pi:ksi vapauttaen energiaa, ADP edelleen voi hajota AMP:iksi ja Pi:ksi. AMP:n määrä toimii solun energiavajeen indikaattorina ja sen kautta voidaan reitittää energiainvestointeja uudelleen ATP:n muodostamiseksi.

Biologiset roolit: ATP on solujen ensisijainen energiakantaja ja -lähde. ADP ja AMP ovat kiertoon osallistuvia välituotteita, ja niiden suhde ATP:hen säätelee aineenvaihdunnan nopeutta. AMP:n kohoaminen voi aktivoida energiantarvetta suuntaavia reittejä, kuten AMPK-signaalireitin, joka säätelee glukoosi- ja lipiditasapainoa. Lisäksi cylic adenosine monophosphate (cAMP) toimii tärkeänä solun signaalinvälittäjänä monissa hormonireiteissä.

Kiertokulku ja syntyminen: Adenylaatit muodostuvat sekä oksidatiivisessa fosforylaatiossa että substrate-level phosphorylation kautta, ja niiden määrää sekä suhdetta ATP/ADP/AMP säätelevät solun energiatasot sekä entsymaattiset kiertokulut. Puriinien salvage-reitit ja de novo puriinisynteesi toimivat myös adenylaattien täydentäjinä ja palauttavat tyydyttävän tasapainon soluissa.