Yliuteluksesta

Yliuteluksesta on suomalainen sociolinguistinen käsite, jota käytetään kuvaamaan ilmiötä, jossa yksittäiset huhut, epävarmat tiedot ja salaliittoteoriat leimaavat julkista keskustelua liiallisella ja nopeutetulla tarttuvuudellaan. Se viittaa sekä sisällön että prosessin luonteeseen: mitä suurempi kiinnostuneisuus ja suurempi tavoittavuus, sitä helpommin ja nopeammin epävarma tieto leviää.

Etymologiaa ajatellen termi muodostuu sanoista yli- ja utelu (tai utelu- sanan genetiivi uteluksesta), joilla tarkoitetaan liiallista jutustelua, huhujen levittämistä ja levottomuutta aiheuttavaa keskustelua. Yliuteluksesta siis merkitsee liiallista, rajatonta ja nopeasti kasvavaa huhujen ja spekulaation virtaa.

Käytännössä yliuteluksesta ilmenee erityisesti sosiaalisessa mediassa ja uutismediassa, joissa pienetkin viitteet tai epävarmat väitteet voivat muuttua viraaliksi epäilyä herättäväksi tarinaksi. Ilmiönopeus perustuu algoritmeihin, sosiaaliseen paineeseen sekä ryhmätoimintaan, jonka kautta sisältö kerää tviitteitä, jakoja ja kommentteja. Vaikutukset voivat olla sekä yksilölle että yhteisölle: mainehaitat, väärän tiedon legitimointi, yleisen luottamuksen heikentyminen sekä resurssien hukkaaminen perättömien väitteiden selvittämiseen.

Eri konteksteissa yliuteluksesta voidaan nähdä sekä kriittisen keskustelun välineenä että ongelmana, joka vaatii medialukutaitoa, lähdekritiikkiä ja vastuullista viestintää. See also: utelu, huhut, misinformation.