Yhteenliittämismenetelmät

Yhteenliittämismenetelmät, tunnetaan myös nimellä fuusiointimenetelmät, ovat joukko tekniikoita, joita käytetään erilaisten materiaalien tai rakenteiden yhdistämiseen pysyvästi. Näiden menetelmien perusidea on muuttaa materiaalien rajapinta atomitasolla siten, että ne muodostavat yhtenäisen rakenteen. Menetelmät voivat vaihdella suuresti riippuen yhdistettävien materiaalien tyypistä, halutusta lujuudesta ja sovellusalueesta.

Yleisimpiä yhteenliittämismenetelmiä ovat esimerkiksi hitsaus ja juotto. Hitsauksessa materiaalit sulatetaan paikallisesti ja ne sekoittuvat keskenään joko ilman lisämateriaalia (perushitsaus) tai lisämateriaalin avulla. Juotossa materiaaleja ei sulateta, vaan yhdistävä lisämateriaali (juote) sulaa ja muodostaa liitoksen kapillaari-ilmiön avulla. Molemmat ovat yleisiä metallien yhdistämisessä.

Muita menetelmiä ovat liimaus, jossa käytetään kemiallisia liima-aineita muodostamaan sidoksen materiaalien välille, sekä mekaaniset kiinnitysmenetelmät, kuten pultit ja niitit, jotka eivät varsinaisesti muuta materiaalien rajapintaa vaan pitävät ne fyysisesti yhdessä. Teknologian kehittyessä myös uusia ja edistyneempiä yhteenliittämismenetelmiä, kuten elektronisuihkuhitsaus ja laserhitsaus, on tullut käyttöön, tarjoten tarkempia ja voimakkaampia liitoksia. Yhteenliittämismenetelmän valinta perustuu aina lopputuotteen vaatimuksiin, kuten lujuuteen, kestävyyteen, ulkonäköön ja kustannuksiin.