Virtaushäviö

Virtaushäviö on sähkötekniikassa käytetty termi, joka viittaa energian menetyksiin, kun sähkövirta kulkee johtimien ja muiden sähkökomponenttien läpi. Häviöt ilmenevät käytännössä usein lämmön muodossa ja ne heikentävät järjestelmän energiatehokkuutta. Virtaushäviöt voivat johtua epäideaalisuuksista, kuten resistanssista, magneettisista ja dielektrisistä ilmiöistä sekä muista häviöprosesseista.

AC-sovelluksissa häviöt voivat riippua taajuudesta, ja niihin vaikuttavat muun muassa ihonilmiö sekä magneettisten materiaalien hystereesehäviöt ja pyörrevirtojen aiheuttamat häviöt. Dielektriset häviöt voivat kohdata eristemateriaaleissa. Yleisimmät virtaushäviöt kohdistuvat sekä johtimiin että magneettisiin ytimien ilmeneviin häviöihin, ja niiden suuruuteen vaikuttavat materiaali, geometria sekä käyttöolosuhteet.

Merkitys ja minimointi: Virtaushäviöt vaikuttavat energiatehokkuuteen, jäähdytystarpeisiin ja käyttökustannuksiin erityisesti suurissa järjestelmissä kuten jakeluverkossa, muuntajissa ja moottoreissa. Häviöitä voidaan vähentää esimerkiksi alentamalla johtimien resistanssia, käyttämällä suurempia tai matalammin suhteellista vastusta omaavia materiaaleja sekä tehostamalla jäähdytystä. Lisäksi suunnittelussa pyritään minimoimaan häviöt optimoimalla käämät ja kiskot sekä valitsemalla sopivat materiaalit ja rakenteet.