Vesihydraatti

Vesihydraatti on kemiallinen termi, jolla tarkoitetaan yhdisteen hydratoitua muotoa, jossa vesimolekyylit ovat osa kiteistä rakennetta. Vesihydraatit syntyvät yleensä, kun aine kiteytyy veden sisältävästä liuoksesta ja sitoutuu vesimolekyylejä rakenteeseensa; vesimäärä kirjoitetaan usein kaavaan esimerkkien tavoin, kuten CuSO4·5H2O.

Vesihydraatit voivat menettää vesimolekyylinsä kuumennettaessa (dehydraatio), jolloin ne muuttuvat anhydridisiksi. Vesi voi palata takaisin rehydraatioprosessissa, kun hydratisoitu aine altistuu vedelle.

Esimerkkejä yleisistä vesihydraateista ovat CuSO4·5H2O (kuparisulfaatti pentahydraatti), MgSO4·7H2O (magnesiumsulfaatin heptahydraatti), Na2CO3·10H2O (natriumkarbonaatin dekahydraatti) ja CaCl2·2H2O (kalsiumklorididihydraatti). Myös CoCl2·6H2O (koboltin kloridi kuusihydraatti) on tunnettu kosteuden indikaattorina.

Käyttökohteita vesihydraatilla ovat laboratoriossa kosteuden kontrollointi ja desikanttina toimiminen sekä joidenkin yhdisteiden liukoisuuden ja stabiliteetin hallinta. Vesihydraattien hydratoitumisaste vaikuttaa usein aineen fysikaalisiin ominaisuuksiin, kuten solvuuteen ja väriin.

Turvallisuus: vesihydraatit ovat yleisesti vakaita, mutta joidenkin hydrataattien käsittelyyn liittyy riskejä riippuen aineesta. Käsittelyssä noudatetaan aina asianmukaisia kemikaaliturvallisuustoimenpiteitä ja varastointiohjeita.