Valtiosääntöjärjestelmiä

Valtiosääntöjärjestelmiä voidaan luokitella useilla tavoilla, mutta yleisin jako koskee valtiollisen vallan keskittymistä ja sen jakautumista. Yksi keskeinen ero on monarkioiden ja tasavaltojen välillä. Monarkiassa valtionpäämies on yleensä perinnöllinen hallitsija, kuten kuningas tai kuningatar. Tasavalloissa valtionpäämies valitaan, useimmiten kansanvaaleilla tai valitsijamiesten välityksellä.

Toinen tärkeä luokitteluperuste on vallanjakoperiaate. Parlamentaarisissa järjestelmissä lainsäädäntö- ja toimeenpanovalta ovat läheisessä yhteydessä. Hallitus, jota johtaa pääministeri, on vastuussa parlamentille. Parlamentti voi kaataa hallituksen epäluottamuslauseella. Presidenttivaltaisissa järjestelmissä toimeenpanovalta on yleensä presidentin käsissä, joka valitaan erikseen parlamentista. Presidentti on sekä valtionpäämies että hallituksen päämies. Sekajärjestelmissä, kuten Ranskassa, presidentillä ja pääministerillä on jaettuja valtaoikeuksia.

Valtiomuotojen jaottelussa voidaan tarkastella myös valtakeskeisyyttä. Yhdistyneissä valtioissa valta on hajautettu keskushallinnon ja alueellisten yksiköiden, kuten osavaltioiden, välillä. Liittovaltiossa alueellisilla yksiköillä on huomattava autonomia ja omat lainsäädäntöelimensä. Valtioissa taas kaikki valta on keskitetty keskushallintoon, ja alueellisilla yksiköillä on vain vähän tai ei ollenkaan itsenäistä päätösvaltaa. Suomessa on parlamentaarinen tasavalta, jossa valtaa käyttävät eduskunta ja hallitus.