Valtiojärjestelmät

Valtiojärjestelmät viittaa tapaan, jolla valtiota organisoidaan ja sen valta jakautuu. Yleisimpiä valtiojärjestelmiä ovat tasavalta ja monarkia. Tasavalloissa valtionpäämies, usein presidentti, valitaan yleensä kansanäänestyksellä tietylle virkakaudelle. Vallan periytyvyyttä ei ole. Monarkioissa valtionpäämies, kuningas tai kuningatar, on yleensä elinikäinen ja asema periytyy suvussa. Monarkiat voivat olla perustuslaillisia, jolloin monarkin valta on rajallinen, tai absoluuttisia, jolloin monarkilla on lähes rajoittamaton valta.

Valtiojärjestelmät voidaan luokitella myös sen mukaan, miten valta jakautuu maan sisällä. Yhtenäisvaltiossa keskusvalta on vahva ja alueellisilla yksiköillä on rajallisesti itsenäisyyttä. Liittovaltiossa valta jakautuu keskusvaltion ja osavaltioiden tai provinssien kesken, joilla on huomattavaa autonomiaa. Konfederaatiossa itsenäiset valtiot yhdistyvät yhteisiin tarkoituksiin, mutta säilyttävät enemmän itsenäisyyttään kuin liittovaltiossa. Valtiojärjestelmän valinta vaikuttaa merkittävästi maan hallintoon, kansalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä kansainvälisiin suhteisiin. Usein valtiojärjestelmät kehittyvät historiallisesti ja sosiaalisten sekä poliittisten muutosten myötä.