Validiteettikäsityksen

Validiteettikäsitys viittaa siihen, miten tutkimuksen tai mittauksen tuloksia pidetään pätevinä ja merkityksellisinä. Se on keskeinen käsite tieteellisessä tutkimuksessa, arvioinnissa ja psykometriassa. Validiteettikäsitys ei ole yksittäinen mitta, vaan pikemminkin arvio siitä, missä määrin tiettyä mittaria tai menetelmää voidaan käyttää aiottuun tarkoitukseen. Pääajatuksena on, että mittauksen tulosten on todella mitattava sitä, mitä sen on tarkoitus mitata.

Eri validiteettityyppejä on kehitetty kuvaamaan erilaisia näkökohtia pätevyydestä. Sisältövaliditeetti arvioi, kattavatko mittarin kohteet sisällöllisesti riittävästi mitattavan ilmiön. Kriteerivaliditeetti puolestaan tarkastelee, miten hyvin mittarin tulokset korreloivat jonkin ulkoisen kriteerin kanssa, joka liittyy mitattavaan ilmiöön. Rakenteellinen validiteetti on laajempi käsite, joka tutkii, mittaako mittari todella sitä teoreettista käsitettä tai konstruktiota, jonka se oletetaan mittaavan.

Validiteettikäsitys on jatkuva prosessi, joka vaatii kerätyn todistusaineiston systemaattista arviointia. Pelkästään korkea reliabiliteetti (mittarin johdonmukaisuus) ei riitä takaamaan validiteettia. Tavoitteena on kerätä riittävästi näyttöä, joka tukee tulosten tulkintaa halutussa kontekstissa. Ilman vahvaa validiteettikäsitystä tutkimustulosten luotettavuus ja yleistettävyys heikkenevät merkittävästi.